Sävellystyöpaja

Luentoihin liittyvät tehtävät:

1. tehtävä

• Päätä soitin tai soittimet, joilla sävellyksen toteutat.

• Päätä tapa, jolla otat talteen ideat.

• Laita itsekritiikki pois päältä. Ajattele, että sinulla on kaksi “laatikkoa”. Toisessa laatikossa ovat kaikki ideat sensuroimattomana ja raakileina. Toisessa ovat ne ideat, joita työstät viimeistellymmäksi.

2. tehtävä

• Päätä kertooko sävellys konkreettisesti jostain vai onko se sävellys ilman selvää tarinaa.

• Ala hahmotella sävellyksen kaarta. Sävellyksellä tulee olla alku, huipennus ja loppu. Tyypillisesti alussa ja lopussa äänienergiaa on vähemmän kuin huipennuksessa. Tee kokeiluja niillä soundeilla, mitä osaat tuottaa. Älä välitä siitä, että sävellys ei välttämättä vielä kuulosta kauniilta. Pääasia, että hahmotat sitä, miten äänienergia jakaantuu sävellyksen läpi.

• Kuuntele mielimusiikkiasi arvioiden sävellyksen kaarta. Minkä muotoinen se on?

3. tehtävä

• Mieti rytmin kautta sävellysmotiivin kehittämistä.

  • Kokeile, miten lauseista voi generoida rytmejä sävellyksen motiiviksi.

  • Kokeile, miten mistä tahansa ympäristön äänistä voi generoida rytmejä sävellyksen motiiviksi.

  • Kokeile, miten sattumanvaraisesta päähänpistosta / kokeilusta soittimen äärellä voi generoida rytmejä sävellyksen ideaksi.

4. tehtävä

• Sävellä yksinkertainen sävelmotiivi ja kehittele tästä erilaisia versioita käyttäen vaakatasossa tapahtuvaa eli horisonaalista:

  • laajennusta

  • tiivistystä

• Muista kokeilla myös yksittäin elementtien kehittelyä edellä mainittuja tekniikoita käyttäen. Jos sinulla on vaikkapa melodia ja soinnut, niin mitä mahdollisuuksia ja ideoita herää, jos vain jompikumpi näistä laajenee tai tiivistyy?

5. tehtävä

• Sävellä yksinkertainen sävelmotiivi ja kehittele tästä erilaisia versioita käyttäen vaakatasossa tapahtuvaa eli vertikaalista:

  • laajennusta

  • tiivistystä

• Muista kokeilla myös yksittäin elementtien kehittelyä edellä mainittuja tekniikoita käyttäen. Jos sinulla on vaikkapa melodia ja soinnut, niin mitä mahdollisuuksia ja ideoita herää, jos vain jompikumpi näistä laajenee tai tiivistyy?

6. tehtävä

• Sävellä 16 tahdin mittainen sävellys. Generoi sitten toinen sävellys (tai jatko-osa) alkuperäistä sävellystä käyttäen, jossa käytät hyödyksi vaakatasossa tapahtuvaa käännöstä. Käännettävät elementit voivat olla:

  • Melodia (ja/tai melodian rytmi)

  • Soinnut

7. tehtävä

• Sävellä 16 tahdin mittainen sävellys. Generoi sitten toinen sävellys (tai jatko-osa) alkuperäistä sävellystä käyttäen, jossa käytät hyödyksi pystysuunnassa tapahtuvaa käännöstä. Käännettävät elementit voivat olla:

  • Melodia

  • Soinnut

8. tehtävä

• Sävellä motiivi ja kehittele sitä käyttämällä aikaistusta. 16 tahdin mittainen sävellys. Generoi sitten toinen sävellys (tai jatko-osa) alkuperäistä sävellystä käyttäen, jossa käytät hyödyksi:

  • aikaistusta (motiivin alku siirtyy valitsemasi aika-arvon verran aiemmaksi)

  • viivästystä (motiivin alku siirtyy valitsemasi aika-arvon verran myöhäisemmäksi)

9. tehtävä

• Ota motiivista kaikki “teho” irti generoimalla sävellyksen kaikki elementit tavalla tai toisella alkuperäisestä motiivista. On mielenkiintoista, jos yhteyden alkuperäiseen motiiviin voi myös kuulla. Yhteyden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla kuultavissa, kunhan itse tiedät, mitä logiikkaa olet käyttänyt.

• Kokeile erilaisia tahtilajeja yhtenä sävellyksen motiivina.

• Sävellä kappale käyttämällä vähintään kahta eri tahtilajia. Tahtilajin vaihdokset siellä täällä ovat tehokas tapa tuoda sävellykseen mielenkiintoa!

10. tehtävä

• Piirrä sävellyksestäsi aika- / energiataulu. Tiedosta, miten äänienergia jakautuu taulun sisällä. Voisiko jakautumista muuttaa jotenkin? Mitä vaikutuksia tällä olisi musiikin tarinaan, tunnelmaan ja vaikutukseen?

• Sävellä kappale, jossa kliimaksikohta tapahtuu ajallisesti suurin piirtein kultaisen leikkauksen kohdassa.

• Pohdi, miten kultaisen leikkauksen mittasuhteita voisi soveltaa sävellyksen eri elementteihin. Objektiivisesti oikeita tai vääriä vastauksia ei välttämättä ole, mutta ole säveltäjänä tietoinen, mitä mahdollisuuksia klassisten mittasuhteidenkin kautta säveltäminen voisi avata.